Korkeita paikkoja

Samana päivänä kuin yleisurheilukisat olivat, tapahtui muutakin jännittävää. Tero kertoikin jo aiemmin faktoja maailman korkeimmista rakennuksista, joista kolmanneksi korkein sijaitsee Shanghaissa( kuvassa oikeanpuoleinen torni). Shanghai World Financial Centerin näköalakansi, joka siis sijaitsee tässä maailman kolmanneksi korkeimmassa rakennuksessa, on Guinnesin ennätystenkirjan mukaan maailman korkein näköalakansi, joka on päätähuimaavan 474 metrin korkeudessa eli aika lähellä rakennuksen huippua, joka on siis 492 metrin korkeudessa (näköalakansi, observation deck -> en tiiä, mikä olis tarkka käännös) (2009). Sinne siis.

Paikan päällä paljastui, että opiskelija-alennus koskee vain alle 18-vuotiaita, vaikka netissä oli lukenut toisin. Päätimme kuitenkin ostaa ylihinnoitellut liput ylimpään kerrokseen. Alussa, ennen kuin meitä päästettiin hissiin, näytettiin pienoismallia ja muuta liibalaabaa rakennuksesta. Hissit nousivat vajaassa minuutissa kerrokseen 97, jossa sai valita hissin tai portaat ylimpään, sadanteen kerrokseen. Me reippaina nuorina valitsimme portaat, joita kivuttiinkin sitten 199 askelmaa ylös. Ylimmissä kerroksissa tuntui, että koko rakennus hieman huojuu. Tämä vain lisäsi korkeanpaikan kammoani. Mitä jos tulisi valtava tuulenpuuska, joka kaataisi koko rakennuksen? Miten näin korkea rakennus voi pysyä pystyssä? Shanghain kaupunki sijaitsee Jangtsejoen suistoalueella, mikä tarkoittaa, että maa-aines on pehmeää ja vetistä. Talojen perustukset pitää kaivaa hyvin syvälle, että ne eivät vajoa tai kaadu. Shanghai World Financial Centerin perustukset on kaivettu huimat 77 metriä maan alle, joten ehkä se kuitenkaan ei kaadu.

Shanghai on Kiinan suurin kaupunki, jonka alueella asuu noin 17 miljoonaa ihmistä. Sen voi hyvin uskoa, sillä näköalakannelta näkyi silmän kantamattomiin korkeita kerrostaloja. Metrosysteemit ovat sekä Pekingissä että Shangaissa olleet todella hyviä ja toimivia. Karttaa katsoessa voi huomata, että metroverkosto kattaa näin turistinkin näkökannalta tärkeitä paikkoja, kuten lentokentän, juna-aseman, stadionin ja tärkeät nähtävyydet. Se on kätevä tapa liikuttaa suuria ihmismassoja eikä matka maksa kuin n. 40 eurosenttiä. Siinä esimerkki hyvästä kaupunkisuunnittelusta. Kummallista, että Suomessa on väänetty kättä monta kymmentä vuotta länsimetron rakentamisesta, mutta mitään ei juurikaan ole saatu aikaiseksi. Tässä ajassa väestön määrä pontentiaalisilla reiteillä on kasvanut, jonka seurauksena ihmiset tukkivat tiet autoillaan. Sama Vantaalla, eikä edes lentokentälle pääse kuin omalla autolla, ylihintaisella taksilla tai bussilla.

Jos Shangaissa oli kuumaa ja kosteaa, niin Hong Kongissa on vielä kuumempaa ja kosteampaa. Parin tuhannen kilometrin junamatka tänne Hong Kongiin kesti noin 19 tuntia. Juna kiisi halki matalien vuorien, joiden välissä kasvoi riisipeltoja. Traktoreita ei näkynyt, mutta tuhteja jakkihärkiä sen sijaan näkyi paljonkin. Samoin silmään pisti enemmän tai vähemmän epävirallisia kaatopaikkoja, jotka oli kasattu esimerkiksi keskelle jokea. Samasta joesta johdettiin vettä sitten riisipellolle. Taidan tästä lähtien jättää ne Uncle Ben'sit syömättä ja vaihtaa kotimaisiin pottuihin...

Hong Kong on muurahaispesä. Tämä tuli ensimmäisenä päivänä mieleen kun lähdimme etsimään Vietnamin suurlähetystöä. Kadut ovat aivan tukossa ihmisistä, jotka taitavasti puikkelehtivat toistensa lomitse. Myös täällä menee maan alla tunneleita, joita mekin on käytetty ahkerasti. Hankittiin metroon paikalliset matkakortit, joita vilautetaan lukijalaitteelle molemmissa päissä ja näin kortilta menee rahaa matkan pituuden mukaan. Samalla kortilla voi maksaa myös osassa kauppoja. Kuinka kätevää!

Victoria's Peak on Hong Kongin saaren korkein kukkula. Rinteet ovat melko jyrkkiä, mutta silti sinne on rakennettu asuintaloja, samoin kuin kukkulan laellekin. Ylös kukkulalle pääsee kätevästi raitiovaunun tyylisellä vempeleellä. Raitioliikenne ylös huipulle on toiminut jo vuodesta 1888. Matka kesti noin kymmenen minuttia ja oli todella mahtava. Mahtavia olivat myös maisemat huipulta, jossa kävimme korkealla näköalatasanteella. Etualalla Hong Kongkin kaupunkia ja taaempana Kowloonin niemimaa, jossa meidän majapaikkamme sijaitsee. Talot ovat lähes kaikki korkeita ja kapeita, kuin joku olisi laittanut tikkuja pystyyn. Ylhäällä näköalatasanteella oli myös pieni valokuvanäyttely Hong Kongin historiasta, siis brittihallinnon ajasta.

Trooppisen ilmaston vaikutuksesta kasvillisuus alueella on monimuotoista. Kiersimme kukkulan korkeimman kohdan sinne rakennettua tietä pitkin ja matkan varrelle mahtui upeita puita ja muuta kasvillisuutta. Palmuja, intialaisia kumipuita ja paljon paljon nahkealehtistä kasvillisuutta. Perhoset ja muut ötökät joita nähtiin, olivat ainakin kaksi kertaa suurempia Suomen serkkuihinsa verrattuna. Täällä ei tarvitse palella, paitsi kahviloissa, joiden ilmastointilaitteet on säädetty jäätävälle.

Jos joku ei vielä ole huomannut, on sääkartan alapuolelle ilmestynyt kuvakansioita. Käykäähän ihmettelemässä!