Etelässä

Etelänlomamme on loppumaisillaan, ja lopputentitkin lähestyvät hiljalleen. Eilen oli kulunut tasan viisi kuukautta siitä, kun hyppäsimme junaan Helsingin rautatieasemalla, ja vielä olisi reilu kuukausi seikkailua jäljellä. Seuraavan kuukauden tenttiviikkoihin asti ajattelimme viettää lähinnä Bangkokissa, tosin harkinnassa olisi vielä yksi viikonloppureissu Chiang Mai:hin.

Täällä Etelä-Thaimaassa olemme nyt kuudetta päivää. Ensimmäisen illan ja yön vietimme Krabilla, jonne lensimme Bangkokista, mutta sieltä lähdimme kohti Ko Lantaa heti aamulla. Hannan synttäreiden kunniaksi ehdimme syödä aamiaiseksi ainoastaan kylmää paahtoleipää ja lämmintä jugurttia. Lanta on isohko saari, jossa suuria ja rauhallisia hiekkarantoja, sekä tietenki paljon ruotsalaisia. Suurin osa saaren turisteista tuntui puhuvan ruotsia. Illalla kävimme syömässä vähän hienomman synttäri-illallisen rantaravintolassa.

Lantalla vuokrasimme jälleen skootterin, ja ajelimme ympäri upeaa saarta. Saaren vanhastakaupungista löysimme designriippumattomyymälän, ja Hanna osti itselleen aina niin tarpeellisen laskuvarjokankaasta valmistetun riippumaton.

Lantalta lähdimme Phi Phi -saarelle, mutta matka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. En tiedä oliko syynä kielimuuri vai huijaus, mutta maksoimme venematkasta kaksinkertaisen hinnan normaalin nähdän, koska luulimme menevämme suoran venereitin sijasta kahden snorklauskohteen kautta Phi Phi:lle. Yritimme ostaa Lantalta lippua veneretkelle, jossa käydään kolmella eri saarella, joista viimeisenä olisi Phi Phi. Sanoimme haluavamme jäädä Phi Phi:llä pois, ja jättää siis paluumatkan Lantalle väliin, mutta ilmeisesti meitä ei ymmärretty, ja saimme suoran lipun Phi Phi:lle. Ylihintaa maksoimme, koska emme tajunneet tinkiä, hinta kun kuulosti ihan sopivalta, jos se olisi sisältänyt ohjelman, josta luulimme maksavamme.

Phi Phi:ltä ostimme liput iltapäiväksi toiselle saarikierros- ja snorklausretkelle. Kiertelimme upeita saaria ja kauniita rantoja Phi Phi:n ympäristössä. Phi Phi:lle olisimme voineet jäädä pidemmäksikin ajaksi, mutta kaksi viimeistä yötä olimme varanneet bungalowien ja halpojen hotellien sijasta spa resortista Phuketista Hannan synttäreiden kunniaksi. Hotelli on upealla paikalla Phuketin saaren hiljaisemmassa nurkassa kukkulan laella. Kukkulan jyrkkyydestä todisteena taksimme hyytyi mäkeen, ja jouduimme kävelemään viimeiset kymmenet metrit, jotta pääsimme hotellille asti. Rauhallsen (lue: syrjäisen) sijainnin vuoksi hotellilla on monopoli, mitä tulee ruoka- ja juomatarjontaan, ja hinnat ovat sen mukaiset. Ei täällä olisi varaa asua pidempään, mutta kaksi yötä luksusta tekee välillä hyvää. Kuntopyöräilykin on mukavaa, kun voi polkiessa katsella panoraamakuntosalin ikkunasta vihreää merta ja kauniita saaria.

Tänään vuokrasimme jälleen skootterin ja ajelimme Phuket Town:iin. Varsinkin alkumatkasta maisemat kukkuloiden päältä olivat huikeita, mutta lopulta ajomatka oli vähän liian pitkä ja (vasemmanpuoleinen) liikenne liian ruuhkaista kokemattomille mopoilijoille. Perille kuitenkin päästiin, ja Phuket Town oli yllättävän mukava pikkukaupunki, ainakin sen vajaan tunnin perusteella jonka siellä harhailimme.